~Vielä viimeisen kerran~

~Siiri & Muru~
Miten kaikki voi niin nopeasti loppua?
Mitä teen ilman sinua?
Miten selviän?
Mikä oli tämän tarkoitus?
Nämä ja miljoona muuta kysymystä pyörii päässäni. 

Siis Muru, moni vuotinen ystäväni muutti pois.  Monien yhteisten vuosien jälkeen tämä tuntuu mahdottomalta. Monet maahan muksahdukset ja hyvät fiillikset ovat nyt vain muistoja. Kaikki tuntuu niin epätodelliselta. Tallille mennessä tajuan aina, yksi tarha Keken ja Sintin välissä on tyhjillään. 

Tuo poni opetti minulle enemmän kuin kukaan muu ikinä! Murun kanssa taisin käydä ekan kerran maastossa, esteetkin taisi tuo poni minulle opettaa. Laukkasinkin ensimmäisen kerran tuolla ihanalla ponilla.
Tämä poni oli elämässäni lähemmäs kymmenen vuotta. Muru opetti minut näiden ihanien eläinten ja ratsastaksuksen pariin. 

Silloin kun olin vielä pieni

Sitten keväällä 2014 aloin siirtyä isompaan ratsuun Kekeen. Murulla ratsastin kyllä vielä siinä ohella jonkun verran, mutta sitten syksyn tullen ymmärsin, että aikani ei riittäisi kahden ponin liikutukseen ja koulun käyntiin. Siinä vaiheessa murun liikutus vähän jäi. Jossai marraskuun aikana Keke kesken tunnin alkoi ontua ja minun  piti vaihtaa ratsua. Parilla tunnilla menin Murulla.

Keväällä 2015 totuus taisi tulla, olisin liian pitkä Murulla kunnolla ratsastamaan. Silloin Välillä maastakäsiteltiin mm. hypytettiin, jouksutettiin, kävelytettiin yms. Pari kertaa taisin vielä selässä käydä.

 Äitienpäivänä käytiin Murun kanssa vierailulla takapihalla. Siellä Muru sai ansaitsemansa äitienpäivä lahjan , nameja ja vihreää ruohoa. Poni oli ihan onnessaa.

Loppu kesästä ajattelin, että olisi maailman paras kesä. Sitten se pommi tiputteiin. Muru muuttaisi pois. Siitä se alkoi. Itkin monta tuntia päivässä, pari yötäkin meni itkemiseen. Näiden ihanien vuosien jälkeen se poni ei voisi noin vain lähteä. Tallilla käyminen oli yhtä tuskaa.

Sitten 22 päivä elokuuta oli se päivä, Muru lähtisi. En itse halunnut olla kotona joten menin ensin Hubsille ja sieltä suoraan kaverilleni. Aamulla olin käynyt hyvästelemässä ponin. Illalla kotiin tultua oli pakko ymmärtää, että Muru ei olisi enää täällä meillä.

~Missähän sut tehtiin?
Tähtien tuolla puolella
muovailtiin huolella

Ethän sä ikinä
kadota tuota katsetta?
Mitähän sä vielä kantaa voit
korkealla kun noin sä soit
Ei mitään tuu niin painavaa
et se sinut musertaa

Kaunis pieni ihminen
Sä olet ainutlaatuinen
Mitä vastaan tuleekaan,
toista sua ei milloinkaan

Keskellä ihmettä 
Sen tajuu vasta jälkeenpäin
Taidat aavistaa jo sen
Yksin täytyy jokaisen
polku mennä pimeään
että pystyy elämään

Kaunis pieni ihminen
Sä olet ainutlaatuinen
Mitä vastaan tuleekaan,
toista sua ei milloinkaan

Sä saatat selvitä
vähin vammoin matkalla
Ystäväsi huolehtii
kun askelees on hatarat
Elämässä pitää kii
jos sen päältä putoat

Kaunis pieni ihminen
Sä olet ainutlaatuinen
Mitä vastaan tuleekaan,
toista sua ei milloinkaan

Sä olet ainutlaatuinen
Mitä vastaan tuleekaan,
toista sua ei milloinkaan~

Kiitos kaikesta mitä minulle annoit enempää en voisi edes pyytää. Anoit enemmän mitä olisi tarvinnut. Olet ansainnut paikkasi sydämessäni ja sitä paikkaa kukaan muu ei saa ikinä. Kiitos kaikista muistoista, iloista ja suruista, ennen kaikkea, siitä kun sain tutustua ja rakastua noim ihanaan poniin. En ikinä unohda mitään minkä minulle annoit, etenkään sinua Muru.

~Sinut aina muistaen Siiri~

Paljon asiaa!

Moikka! Mennään suoraan asiaan. Nyt tämä blogi on pitänyt vähän taukoa kiireidin yms. takia.
Toukokuu: Tuli loppukuusta kaikki kokeet yms. koulussa ja niihin panostin ja keken kanssa vaan taivuteltii ravissa enimmäksee. Kerran taijettii esteitteki parii eksyy.

 

Kesäkuu: Ensimmäisen viikon elelin leireilemässä. Sieltä palailtuani otettiin ihan rentoa ratsastelua. Sitten eräänä perjantaina otimme yhteiskuvia ponien kanssa. Loppu kuusta aloimme jo pieniä pätkiä laukkaa harjoittelemaan.

Heinäkuu: Alkukuusta vain keskityimme laukkoihin. Oikea laukka oli Kekelle vaikea ja siitä seurasi vain vääriälaukkoja. Parin viikon treenauksen jälkeen mentiin jo kunnollista oikeaalaukkaa, vaikka välillä vääräkin laukka nousi. Suurin kehitys tänä kesänä tapahtui minun ja Keken kohdalla heinäkuussa. Heinäkuussa nuo estehyppely jäivät (niin kin kesäkuussakin).

Elokuu: Alkoikin aika mukavasti. Poni toimi tosi kivasti kentällä ja pari kertaa loppu käynnit käpsyteltiin Radalla pariin otteeseen. Taisin huomata että ponista on tullu tän kesän aikan myös paljon rohkeempi. Sitten päätin 7.8-15 mennä ekaa kertaa laukkaa radalle! Ekan suoran poni meni tosi nätisti. Toisella kerralla päästin menee vähä kovempaa tempoo ja mitäs siitä seura? Poni tietenkin sai sellasen älyn väläyksen et aletaapa vähä temppuilee. Keke veti jotain n. 5 suurta pukkii ja ratsastaja tietenki päättää mätkähtää penkkaa... Keke vielä kiersi ojan kautta. Lähellä oli ponin kaatuminenkin. onneksi selvittiin vähemmin vammoin itse sain yhden vaivaisen mustelman ja poni selvisi vaurioitta. No siitä taas opittiin jotain. Sitten aloimme taas sitä kouluratsastusta hiomaan. Sitten sain taas "mahtavan" älyn väläyksen. Eli pari estettä olikin jo valmiina kentällä ja päätin yritää hypätä jotain pientä. Aloitimme vain pienellä puomi "tornilla" Jonka jälkeen nostimme aina vähän kerrassa. Sitten Silja ehdotti, että koittaisimme hypätä uuden esteennätuksen rikki ja sitten koitimme sitä ja Keke hyppäsi sen kuin jonkun puomin! Eli uusi ennätyksemme on virallisesti 50cm (ennen oli joku 30-40cm ristikko). Kyllä siitä ponista vielä johonkin on! Sitten pakersimme taas vähänk oulua jonka jälkeen hyppäsimme uudestaan. Silloin poni ei oikein jaksanut keskittyä, joten se treeni meni miten meni.

~Siiri~

Kekellä 3.5-15

Moikka! Ratsastin siis eilen(sunnuntaina) Kekellä ja tein ympyrä ja labyrintti tehtäviä. 

Aluksi tietenkin alku käynnit.

Keke toimi käynnissä tosi hyvin vaikka vähän kankea aluksi oli. Sitten otin ohjat käteen  

Sitten alotin labyrintin menemisen 

Halikuvia

Keke oli kokoajan hyvin avuilla ja tuntui mukavalta.

c) Minä

Kuvat ottanut Pauliina ellei toisin sanota.

Keken ratsatusta ke. 22.4

Moikka! Nyt tulee tänne eka kunnon postaus Keken ratsastelusta tänään, vaikka oli aika huono sää välillä.

Aloitetiin hoitamalla Keijo tosi hyvin ja karvaa lähti toosi paljon. Sitten varsustettiin Keke. Sitten omat varusteet ja selkään. 

Ratsastin vain käyntiä ja pätkän ravia kun satoi ja tuuli niin paljon ja Keke ei oikee pysy hallinnas tuulessa ni jouduttii lopettaa aikasemmi mitä oli tarkotus. 

Alotettii käynnil pitkin ohjin.

Sitten otin ohjat ja aloin työstää ponia käynnissä volteilla, pysähdyksillä ja kaikilla mahdollisilla kaarroksilla.

Sitten otin sen pienen pätkän ravia. Menin siis harjoitusravia. Keke kulki ravissa tosi hyvin.

Lopuksi vielä hetki käyntiä ja sitten takaisin talliin ja hoidin ponin pois. Sitten takaisin tarhaan ja matkalla syötin Kekelle vähän vihreetä, vaikka paljoa ruohoa ei vielä olekkaan.

Kiitos ku luit ja kommentoikaas mitä piditte tälläisestä postauksesta.